Spring (not winter) is coming

Moro!

Kevät se alkaa tulla tänne pohjolaankin. Lumet sulavat, pakkasta ei juuri ole ja opiskelijat alkavat enemmän ja enemmän kulkea Conversen tennareissa. Mikäpäs siinä, hyvä meininki.

Itsellä tuo negatiivinen aamukampa näyttää että miulla olisi noin kuukausi täällä vielä aikaa olla. Mihin se neljä kuukautta on taas kadonnut? Vastahan tänne tultiin pimeyden ja lumikinosten keskelle tammikuun alussa. No, ehkä aika on kulunut rattoisasti kun siihen ei ole niin keskittynyt.
Helmikuu oli ehkä hitain kuukausi, mitään ei tapahtunut, lunta ei tullut, Ruotsa vaan oli koulussa, kävi reenaamassa ja söi. Maaliskuussahan sitten alkoi tapahtumaan niin lumien kuin laskujenkin osalta, ja nyt ollaankin sitten tässä. Muutama väliviikko, mukaan lukien käynti Suomessa Ylläksellä, ollut tässä parin kuukauden aikana, muuten seikkailuja, hiihtoa ja laskukavereiden sekä tyttöystävän vierailua. Ja on ollut kyllä erittäin antoisaa. 30 laskupäivää tähän mennessä, ei huono. Ja lisää on vielä tulossa. Ei ihan 50 laskupäivään päästä, mutta ei ehkä haittaa.

Kulunut kuukausi oli enemmän tai vähemmän synkkää noiden kelien puolesta, olikohan neljä aurinkoista päivää. Muuten vain tasaisen harmaata ja märkää. Sai siinä kyllä muutaman hyvän laskun, mutta Ajelutiimin vierailun aikana olisi kyllä saanut sää olla parempi. Halu sankaritekoihin oli valtava, mutta jos siellä vuorella ei näe mitään, ei sinne ole järkeä mennä. Ei siitä nauti kukaan.
Mutta nyt onneksi sää näyttäisi parantuvan. Ensiviikolle on toistaiseksi luvattu täyttä auringonpaistetta lähes koko viikoksi, joten toivotaan että se edes jossain määrin pitäisi paikkansa.

Tutkimusmatkailua Fornesdalenissa. Taustalla Ode Siivosen ensilasku Store Fornestindeniltä

Viimeviikko meni jälleen hiihtohommissa. Kaverini Anna oli täällä kaveriporukkansa kanssa, ja sain kutsun heidän mökilleen. Säät eivät oikein suosineet, mutta mökki- ja reissumeininki maistui jälleen ja porukka oli aivan mahtavaa.
Saatiin kolme aika hyvää hiihtopäivää, joista ei nyt suurempia kertomuksia ole, mutta aika jees hiihtoa kuitenkin. Lumi oli kyllä erittäin märkää alle 500 metrissä, joten hyville lumille pääsy vaatii normaalia enemmän töitä (tosin eipä se nyt ole homma eikä mikään, mutta yli tuhanteen metriin täytyy kuitenkin kiivetä, jotta saa hyvän laskun).

mukavan kodikas pikkukökkelö

Hatteng Camping. Toimii.

 Yhtenä päivänä käytiin myös "jääkiipeilemässä". Eli loivalla jääputouksella testailtiin kaikkia jäätikkökilkkeitä, mm. hakku, jääruuvit, köysistöt, sekä harjoiteltiin ankkureiden tekoa, railopelastusta, itse jääkiipeilyä sekä muuta jännää. Kaikki kamat oli taas läpimärkiä homman jälkeen (tosin kuoret eivät tällä kertaa kastuneet läpimäriksi), mutta hauskaa tuo oli! Tamokdalen-nimisessä laaksossa on paljon tuollaisia helppoja, loivia jääputoksia, joissa voi hyvin leikkiä jäätikkökamojen kanssa, jos keli on huono. Suosittelen.
Kiitokset siis hyville henkilökohtaisille facebook-ystävilleni Annalle, Einolle, Sannalle ja Tuomakselle mahtavasta viikosta! Taas tuli uusia kavereita, hyviä läppiä, paljon naurua ja hyvää laskuakin!

Anna ihmettelee jääputousta

Roikutaan kaikki slingeissä

#self(ie)anchor

Yllättävän jännää oli roikkua lähes tunti tossa ankkurissa, ja sen jälkeen irroittautua...

Sadepäivänä käytiin kalassakin (Tuomaksen kuva)

Yllättävän seesteistä virvelöidä vuonon rannassa (Tuomaksen kuva)

Tuomas täytyi hakea Tromssan lentokentältä, joten piti käydä pitsalla. Ja oli kyllä hyvää jumalauta!

Hiski on aika paras koira!

Törmän tiirailua

 Ja, prrrr rummun pärinää, tänään olisi taas WR:n lähdettävä kuljettamaan vapaahiihteilijä kohti Lyngeniä. Salosen Arttu tulee viettelemään vappu tälle suunnalle (norskit ei juhli vapun aattoa. WAAAAT?), ja vaput menee jälleen seikkaillessa. Toivotaan hyvää keliä ja hiihtoa loppuviikolle, muutama sankariteko on taas kiikarissa. Niistä sitten lisää myöhemmin!

Ukko lähdössä taas, täytyy siis tankata!