torstai 23. tammikuuta 2014

"Madness?? This is NORWAY!!"

Tjenare kaikille!
Huomenta! kuva kämpän ikkunasta
Ruotsa on nyt yhdeksän vuorokautta elellyt Tromssassa, ja seuraavia kokemuksia on kertynyt:

Vaikka kuinka yritin sisäistää, asennoitua ja tiedostaa että Norja on kallis maa, niin eihän nyt JUMALAUTA!! Ruokakassi on lähes tuplaten kalliimpi, 12-pack (halvinta!!) kaljaa lähes 30 € ja yliopiston liikuntapalveluiden 120 €:n hinta vain muutamia mainitakseni. Voisi vastata 300-leffan tavoin, että this is Norway! Naurattaa jo oikeesti. Onneksi kuukauden bussilippu, 50 €, on Helsingin hinnoissa, että on sentään jotain positiivistakin. Eiköhän tähän totu niinkuin puukkoon selässä, mutta vähän kirrailee silti vaikka en mää valittaa haluu, näin ManitBoisia lainatakseni.

Yllättävän fiksua antaa asiakkaille ilmainen kahvi, ja ostoskärryssä on vielä mukiteline!
Yksi tärkeimmistä ruoka-aineista löytyi heti!
 Suomalaisia ei oo paljoo näkyny koululla eikä kaupungilla, mikä on toisaalta ikävä homma, mutta ehkä niitä tulee vastaan. Tromssa ei varmaa oo niin vetovoimainen suomalaisille opiskelijoille.

Asun ihan "peräkorvessa", joten bussilla pitää liikkua kouluun ja keskustaan. Eipä ne matkat nyt niin pitkiä ole, mutta silti on vähän totuttelemista siinäkin. Maisemat kämpiltä ovat toisaalta mahtavat, ja lähes viikon jatkunut täysikuu on ollut kyllä makee vuonon yllä. Tiistaina kaamos päättyi virallisesti, joten aamuaurinko alkaa pikkuhiljaa paistelemaan ikkunaan, jiihaa!

sellane luukku...
ja sellane talo.
Mutta valittamiset sikseen, homma on oikeesti niin helppoa täällä. Bussit liikkuu ajallaan, reittiopas-sovellus on ollut erittäin hyvä, ja kämppä on erittäin siisti samoin kämppikset.Joten ei viitsitä rutista, voisi olla paskempaakin!
Tähän asti on ollu kyllä tosi jees elämä täällä. Vastoinkäymisiä ei ole tullut, mitä nyt oon jättäny hanskat, pipon ja buffin bussiin (mitä en oo tehny ikinä, koskaan, missään....). Liikuntakeskus on tosi hyvä, punttiä pääsee vääntää, liikuntaporukat on monipuolisia (sählyy, nyrkkeilyy, lentistä, kiipeilyy jne.), ja Yliopisto on muutenkin ihan riittävän hyvä. Sääkin on ollut poutaista koko ajan, joten ei ole tarvinnut paskakeleissä synkistellä myöskään.
Kavereitakin oon saanu yllättävän nopeasti, ja ekat bileet oli jo lauantaina. Kaljahan ei yllämainitun mukaisesti ole ilmaista täällä, joten täytyy kai miettiä jotain kotikalja-meininkejä, en tiiä....
Ehkä hauskin juttu, liittyen kavereihin, oli kun norjalainen kämppikseni mainitsi Stigin yhdeksi lenpiartistikseen. Kuulemma "puumaa mä metsästän" on ollut kovassa käytössä karaokessa, höhöö.

Ihan peruskuutamo, oon jo tottunu.
Tämän hetken tärkein kartta!
Mutta koska tämä on laskublogi, niin laskemisesta täytyy mainita myös. Laskukamat on toistaiseksi Suomessa, ja kun käyn Suomessa ensiviikolla, tuon ne sitten tänne. Joten ei siitä sen enempää....

Oon kuitenkin jo tehnyt tiedusteluja ja tarkastelua tulevien urotekojen varalle! Eli Tromsdaltinden on nyt ehkä lähin vähän suurempi töppyrä tässä lähistöllä. Muuten lähestyminen noille vuorille on vähän haastavaa julkisilla, joten auto olisi kyllä vahva. Täytyy tässä vielä vähän tiedustella logistiikkaa ja muuta sellaista.
Tromsdalenissa kyllä sijaitsee matkailijoiden suosiossa oleva kabiini, jolla pääsee 600 m korkeudelle, ja siellä voi sitten turistit katsella maisemia ja revontulia. Töppyrällä sijaitsee myön isohko kahvila, josta saa vohveleita ja muuta mukavaa. Tältä kahvilalta olisi periaatteessa mahdollista hiihdella tunturijonojen ja yhden laakson läpi Tromsdaltindenille. Matkahan on ihan perkeleen pitkä, mutta mukavampi se on vuorten päällä läpsytellä kuin alhaalla laaksossa. Se voisi olla se ensimmäinen seikkailu!
Kävinkin jo viime viikolla pariin otteeseen vähän fiilistelemässä paikkoja. Ensimmäisellä kerralla kaverini Anna sattui olemaan Tromssassa, ja sovimme tapaavamme ylhäällä. Siinä vähän tallustelua ympäriinsä kuutamoa ja maisemia ihaillen, ja lopuksi kabiinin kahvilassa syötiin voffelit ja juotiin kahvit.

Hieno kuutamo, huono kamera.
 Toisella kerralla kävin jo pienellä haikilla pari sataa metriä korkeammalla, mutta kunnollisten varusteiden puutteessa en sitten lähtenyt enää pidemmälle. Kyllä ne vuoret siellä oottaa.
Lumipatja alhaalla kylän tuntumassa on kovaa, ja päällä noin viiden sentin "huurre"-kerros sokerilunta. Ylempänä, siellä kuudessa sadassa metrissä tuuli on puhaltanut lähes kaiken irtolumen pois, joten eeppisiä puuterisettejä ei nyt ole toistaiseksi luvassa. Eikä lumisateitakaan, piru vie!

Tromsdaltinden. Kuvattu noin 700 metristä

Naamajussi ja Tromsdaltinden

Maisemaaa

Tälläistä sokerilunta. hyvin jännä
Oli muuten herkkua voffelia!
 Laskupäivityksiä on sitten parin viikon päästä luvassa, kun laskukamat saadaan tänne, malttakaa siis siihen saakka.

Muttamutta, täällä sitä ollaan ja pärjäillään. Pysykäähä hököllä!

- NaamaJussi

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Uusia vuosia!

Hoplaa, se on morot taas!

Ensinnäkin, blogin katselukerrat on pärähtäny yli 10000 kävijän. Kiitos siitä teille!

Mutta asiaan.
Uusi vuosi vietettiin Sallan kanssa alkuun märissä ja loskaisissa tunnelmissa Ylläksellä. Majoitus oli hankittu jälleen Mäkelältä, ja hommat kyllä toimi jälleen majoituksen osalta. Äkäshotellin vastapäätä tien toisella puolella. Ladut, skibussi-pysäkit ja kaupat kävelymatkan päässä. Erittäin jees.
Mutta se mainostamisesta. Reissun alkutunnelmat olivat siis hyvinkin loskaiset ja märät. Ylläksellä oli ollut plussakelit joulupäivältä lähtien, ja ne jatkuivat sunnuntaille saakka. Tunturi oli tunnetusti sinkissä koko reissun ajan, joten kaksi ekaa päivää meni murtsikkahommiksi. Olin reippaana poikana jättänyt kaikki murtsikkakamat kotiin, joten vuokravehkeillä ja laskuvaatteilla sitä ladulle lähdettiin.

Märkäää

Lähettiinkö nyt skinnaamaa vai hiihtämää?
Mutta se hiihtohan oli yllättävän kivaa (en oo hiihtäny ehkä viiteen vuoteen). Suksi piti ja pertsalla matka taittui yllättävänkin nopeasti. Makkara maistuu aina notskilla ja keli oli puurajan alapuolella erittäin hyvä. Lunta siellä oli kyllä reippaasti yli puoli metriä, joten pohjat kyllä tulee olemaan kunnossa kevättä ajatellen.
hiihto maistu

Salla ja TIS-51

Oho, vähä valoa taivaanrannassa (mutta tunturi tietenkin prrrrrr sinkissä).

Tunturi oli siis sinkissä, ja toinenkin päivä meni hiihtoladulla. Maanantain ja tiistain välisenä yönä alkoi sitten satamaan lunta, ja sitä sitten satoikin se 10-15 cm. Tiistai-aamupäivä meni hengaillessa odotellessamme Arttua ja Anniinaa, jotka tulivat viettämään uuden vuoden aattoa kanssamme.
Iltapäivä ja ilta meni sitten rinteiden puolella. Lumi oli erittäin hyvää sekä radoilla että niiden ulkopuolella. Vähän jäi harmittamaan ettei oltu valoisaan aikaan laskemassa. Koskematon suomi-pyyda olisi ollut tosiasia, mutta pitäähän nälkää jättää Suomen mäkiinkin. Pimeällä ja sumussa näkyvyys oli erittäin huono tunturissa, ja laskunautinto siitä tietenkin vähän kärsi. Mutta mitäpä siitä, telluilla laskien ja hyvällä lumella meininki oli kuitenkin mukavaa!
hyvä keli

Sallaki tykkäs laskettelusta, jes!

Naamat

Telluttelua sukkapuikoilla
Äkäslompolon puolelta lähetettävät valolyhdyt ovat kyllä makeita
 Jo lähes perinteinen uuden vuoden vietto ylläksellä oli jälleen hyvä reissu, ja tullaan kyllä ensivuonna taas. Ehkä vähän oppineena pääpaino voisi olla tuossa hiihtämisessä, kun tuo Yllästunturi on vähän sääaltis. Voisi ajatella lähtevänsä hiihtäämään murtsikkaa, mutta laskukamat olisivat mukana, jos sää aukeaakin.
Että näillä eväillä siis.

Sivuhuomiona että Rahikaista ja Ruotsaa haastateltiin Hesariin koskien Tromssaan lähtöä. Rahikaine pääs lehteen oikeen kuvan kera, ja tässä linkki

Miun Tromssaan lähtöön sitä vastoin on enää viisi päivää. Kaikkea säätöä vielä reissuun liittyen on tehtävänä, tietenkin. Fiilikset on vähän kuin inttiin lähtisi. Juttuja on kuullu mutta ei mitään hajua kuinka homma käytännössä toimii. No katotaa!

- Jussi