"Welcome to Miami"

Ny myö mentäis!

Moikkeliskoikkelis!

”Hunnybunny hyppää autoon/ajetaan aurinkoon/Pariisissa pieni tauko/napataan deux pernod”.

Laulun sanoin Pariisissa pieni tauko pidetty, ja nyt ollaankin jo Miamissa! Matka on siis jo edennyt sen verran, että jotain voi raapustella. Vaikka tämä nyt ei olekkaan kantaa ottava blogi, niin vähän pitää silti ottaa kantaa. Lähettiin Suomesta Finnarin lennolla, joka olikin Flyben operoima. Lennolla kaikki kahvia ja teetä lukuunottamatta maksoi (paitsi tietenkin business-luokalle), kone oli vanha ja muutenkin matkustuselämys heikonlainen. Pariisista Miamiin meidät lennätti American Airlines. AA:llakin vanha kone, ei televisioita edessä olevan istuimen selkänojassa, mukavuudet nollassa yms. No, saatiin me jäätelöä (joka oli hyvää). Flyben lennolla henkilökunta oli sentään palvelualtista ja avuliasta, mutta koko hommasta jäi lähinnä sääli Finnairia kohtaan. Tulee mieleen, että miten Lufthansa voi olla niin edellä näitä kahta lentoyhtiötä? Euroopan lennoilla kaikki tarjoilu on ilmaista, koneet ovat uusia, ja lento on matkustuselämys. Lisättäköön, että sukset kulkevat ilmaiseksi Luffella. Meksikossa käydessämme Luffe oli aivan huikea. Uudet, kosketusnäytölliset telkkarit, vessaryhmät erillisessä ”alakerrassa” ja palvelu loistavaa. Kyllä saksalaiset näköjään osaa. Toki Finnairilla on hyviä koneita, ilmaisia juomia ja muuta mukavaa, samoin AA:llakin, mutta lentoyhtiö on yhtä hyvä kuin sen viimeisin lento, jolla olet matkustanut. Lufthansa on vain paaaaljon parempi kun nuo kaksi. En tiedä mistä se johtuu, eikai niillä nyt rahaa voi olla niin paljon enemmän? No, väliäkö sillä, lentäkää Lufthansalla. Se on paras. 

Bongaa Salla!

Miniläppäri, mainettaan parempi!

Erikoisjuttu Finskiltä laittaa rinkat pusseihin

Nyt, Welcome to Miami!

Ennen reissuun lähtöä kävi silleen hauskasti, että juuri Lappeenrannasta lähdön jälkeen (tultiin siis takaisin joulun vietosta) Ruotsa muisti tarkastaa että onhan passi mukana. Ei ollut. Ei löytynyt mistään. Ei. Niin. Mistään. Lopulta Äitini ja Salla sen yhdessä keksivät: Olimme olleet Sallan kanssa äitini työpaikalla skannaamassa matkadokumentteja ja passeja, ja Ruotsa oli reippaana poikana jättänyt passin siihen skannerin väliin. Jes. No, passi siis löytyi ja matkaan päästiin, vähän myöhässä tosin. Kaikki siis hyvin.

Toinen, vähän suurempi takaisku sattui lentokoneessa matkalla Miamiin. Ollaan vuokrattu auto Miamista, jolla ajeltaisiin Key Westiin viettämään uutta vuotta. Paitsi ettei varmaan ajella. Koska kummallakaan ei ole ajokortteja mukana. ”Ei oteta ajokortteja, ärsyttää vaa jos ne hävii yms”. Niin, paitsi että juuri ajokortteja olisimme tarvinneet. Saakelinkaakeli. Ja muistimme sen vasta Miamin koneessa, joten tässä on vaikea tehdä enää mitään. Auton vuokraus on tiistaina, eli kortit eivät ehdi postissa. Lisäksi korttien skannaus Suomessa on niin suuren säätämisen takana, että sekään ei oikein onnistu. Meillä on helvetin kallis majoitus Key Westissä, eikä autonkaan vuokraus ole ilmaista, joten katsotaan mitä tässä tehdään. Saakelinkaakeli. On sitä ihmiset tyhmiä. Kaiken lisäksi Ruotsan rinkka painaa 17 kiloa. Rinkalla on toki kokoa, Fjellravenin Kajka 85 l kun on, mutta silti. Kuskaan vissiin jotain kiviä. Saakelinkaakeli. Hyvä aloitus seikkailulle. 

Mutta, juuri tulleen tiedon mukaan Sallalla onkin ajokorttimme skannattuna sähköpostissaan, jostain kumman syystä. Hukkuva tarttuu lillukan varteen ja kusessa oleva ihan mihin tahansa, joten tässä on pieni sauma onnistua. Ehkä....

No, soitellaan vähän puheluita ja käydään vuokraamossa kysymässä että mites, kelpaako skannattu ajokortti pdf-muodossa vuokraajasedille. Katotaan miten käy... Mutta, ollaan matkalla, ja Miami on kyllä aika siisti paikka näin muutaman tunnin kokemuksella. Ja ekaa kertaa ollaan Jenkeissä, uuh! Päivitellään taas tässä jossain välissä, miten ajokorttien kanssa kävi ja päästiinkö me Key Westiin. Toki onhan bussit keksitty, mutta miten ne sitten liikkuvat yms. Stay in hökö!

Ja nyt hätäruokaa, Nahcoja ja vitisti juustoa kera Gatoraden!

 

 - NaamaJussi & NaamioSalla