torstai 23. huhtikuuta 2015

Muistojen syövereitä ja kevään tuloa


Tarkkasilmäisimmät ovat kaiketi huomanneet että ollaan tultu takaisin reissusta. Ja paluu oli melko tarkkaan kaksi kuukautta sitten. Tässä on taas ollut vähän kaikkea, eikä ole päässyt paneutumaan kirjoittamisen pariin, mutta jos sitten nyt saisi jotain.

Etelä-Amerikan reissusta alkaa olla aika tovi siis kulunut, mutta nostan tässä omasta mielestäni kivoimmat jutut esiin, noin niinkuin muistelemisen vuoksi. Hieno reissuhan meillä Lehtiksen kanssa oli. Kuitenkin matka on jäänyt hieman "sivuun" ainakin omassa päässäni, ja sai tässä oikein kaivelemalla kaivella muistiaan jotta tekstiä syntyisi. Erikoista sinänsä, ei esimerkiksi Tromssan kevättä tarvitse kaivella samalla tavalla, vaikka siitäkin on jo vuosi aikaa. Toki olen enemmän talvi- ja hiihtoihminen, mutta silti. Jännää...

No, tässä kun alkaa kirjoittelemaan, niin muistuuhan sitä kivoja juttuja mieleen, eikä se reissu nyt niin unohduksissa ole. Olihan nyt Key Westissä tosi siistiä, Baños oli kiva mesta, samoin Buenos Aires. Kuitenkin se surffielämä Ecuadorin Olónissa, ruotsalaisen Benjaminin ja Antin kanssa oleilu, riippumattomeiningit, itse surffaus, Olónin pienen pieni kylä. Se oli elämää se. Sitä jäi kaipaamaan, edelleenkin (Olónin olen tuonut esille lähes joka julkaisussa, höhö).
Ja, päästiinhän sitä uimaan, laskentatavasta riippuen, kahdessa tai kolmessa valtameressä. Onhan sekin jo jotain. Caribian meri, Tyyni Valtameri sekä Atlantti. Aika hyvä nippu. Tosin jos Caribian merta ei lasketa valtamereksi niin ei sitten, Etelä-Amerikan molemmilla rannikoilla uiminen on kuitenkin aika kova juttu mielestäni. Käytiinhän me myös viiden tuhannen metrin korkeudessa Ecuadorissa. Ja palattiin vielä kertomaan siitä. Höhö. Hienoa sekin.
Uruguayssa oli myös aika hyvä meininki, ja nautittiinhan me siellä olostamme. Knutin kanssa hengaus, isot majatalot isoine keittiöineen, Cabo Polonion kaikkialle tunkeutuva hiekka sekä kännykkäsekoilut, kivoja muistoja. Kannatti sinnekin mennä, ja pelkkien päiväreppujen kanssa. Ihan hyvin pärjättiin.
Buenos Airesissa oleminen oli aika kivaa hommaa myös, yhdessä maailman kuuluisimmista metropoleista, ja me oltiin siellä yllättävän pitkään, melkein viikko. Jälkeenpäin mietittynä aika kova juttu tuo BA, vaikkei siellä ollessa se ollut "niin" ihmeellistä. Hieno kaupunki, iso kuin perkele, huonot shoppailut (sallan mielestä). Hyvä meininki siis. Lienee kuitenkin turhaa kertoilla enää Buenos Airesista sen kummempaa, "some-ikkuna" on jo aikaa sitten mennyt kiinni. Tangottiin, hengattiin ja lähettiin takaisin Suomeen. Siinäpä se. Muutama kuva kuitenkin vielä muistojen virkistykseksi:

Aika huima nyky-arkkutango bändi.
Tangoshow menossa Milongassa
Vakiovaruste Argentiinassa. Ja Maté-muki SaiPan väreissä
Matkustamon tunnelmaa
Iiihanaa palata Suomeen....
Parin kuukauden seikkailu Etelä-Amerikassa on siis jäänyt taakse. Kestettiin Lehtiksen kanssa kavereina koko reissu ja tultiin samassa koneessa takaisin. Se on hyvä. Meitä ei ryöstetty, ei saatu turpaan, ei ollut kuumotuksia. Sekin hyvä. Rahat riitti. Ainakin Lehtiksellä. Taas hyvä. Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut "ensimmäinen" itsenäinen matka toiselle mantereelle, ainakin Ruotsalla. Espanjan kieli alkoi tarttumaan aika hyvin, aloin noin kuukauden jälkeen ymmärtämään mistä puhutaan ja miten ravintolassa tilataan ruokaa. Aika hyvä. Lehtis toki osasi jo espanjaa joten pärjättiin aika kivasti. Chilen ja argentiinan espanja oli jo aika vaikeeta tajuta, mutta pärjättiin me sielläkin.
Aikaisempin julkaisujen perusteella nuo teollistuneet maat, Chile ja Argentiina eivät oikein natsanneet reissuumme. Toki Uruguy on myös teollistunut maa, mutta vähän eri kuitenkin kuin nuo kaksi muuta. Rannikko, päiväreppuhommat, suomalaiset kontaktit. Eri juttu siis. Argentiinassa oli toki Buenos Aires, joka oli tietenkin tooosi kiva paikka. Muuten kannattaa ehkä suunnistaa Patagoniaan, mikäli Argentiinaan menee. Ja sama koskee kaiketi Chileäkin. Ota suunta pohjoiseen tai etelään, älä keskiosaan.
Ei-teollistuneet maat, Ecuador, Columbia, Bolivia, Peru. Sinne gaig vaa! Siellä on kivaa, siellä on halpaa, siellä on ihmisen hyvä olla!


Ja mitäs sitten? Yksi sana. Se sana, josta jotkut ovat kuulleet jo kyllästymiseen asti, ja jotkut haluavat kuulla aina uudestaan.

Se on tietenkin LYNGEN.

Vappu jo kolkuttelee ovia, ja vappua vietetään kevätseikkaillen Lyngenissä. Se on magiaa se. Muukkosen seikkailuista innostuneina (ja itsekin vähän hommaa jo testailleina) otetaan ahkiot mukaan ja hiihdellään johonkin laakson pohjukkaan leireilemään. Sieltä sitten voisi löytyä seikkailuja oikein kunnolla. Laaksoa ei olla vielä päätetty, mutta Lakselvbuktin alueella ollaan joka tapauksessa. Tätä on odotettu oikeastaan kesästä lähtien, ja nyt homma alkaa olla likellä. Aika siistiä.

Blogikin heräilee tämän seikkailun ohella, joten olkaapa hököllä!

- NaamaJussi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti