Paluu kesälaitumilta

Pojat Turkkusessa

Terve vaan rakkaat lukijat!! monet ovat varmasti odottaneet sormet syyhyten, että koskahan ne tyypit jatkaa blogia. No odottajille tiedoksi: se on lokakuun ensimmäinen päivä ja NaamaVirneessä palaa kesälaitumilta!!!

 Kesä menikin aika sukkelasti töitä tehdessä, kukin alallaan.
Reissussa en itse paljoa ehtinyt käymään, mitä nyt Turkissa syyskuun alussa, mutta eihän sitä lasketa. Kotimaassa sitten Ilosaari- ja Jurassicrockissa tuli käytyä. Ville perhana lähti Janin kanssa käymään Lyngenissä kesän alussa, mutta me lassin kanssa ei töiden puolesta päästy lähtemään. Se jos mikä ärsytti, mutta rahhoo tienattiin sekin viikko, hah.

Yksi kaverimme meni kesällä naimisiin, joten meidänhän piti järjestää polttarit. Aamupäivä oli kaikkea touhua, ei siitä sen enempää, mutta iltapäivä olikin sitten jotain aivan huikeaa. Olimme järjestäneet Lassin kautta motocross-ajot Savitaipaleella, ja jumalauta mikä laji!!! Itse pelkkää skootteria nuorena poikana ajaneena 250cc motskari ei ollut se tutuin vehje, mutta parin kierroksen jälkeen homma alkoi toimia. Voi vain sanoa että vroomvroom JIIHAAA! Että krossipyöräkin täytyy hankkia joskus...

hop!

 Eipä kesästä nyt sen kummempaa tarinaa. Töitä tehtiin, kiipeiltiin, mökkeiltiin, veneiltiin jnejne, ihan perusmeininki.

01.32 kapteeni ohjaa juhannusyönä.

Turkkusen kivointa hommaa: vedessä puljailu

Lokkeja bongaamassa

koolinki suihkutolpan päässä.

ja taas mennään puljaamaan

Tänä kesänä Yhdysvalloissa tavattiin Moilanen. Kaksi sukulaista löytyi myös Halikarnos-yökerhosta Turkkusessa.

Ilosaarirockin parasta antia!

 Syyskuun lopussa saatiin vielä villi idea vesihiihtoon. lämmin vesi ja kunnon märkäpuku on tunnetusti vellihousujen hommaa, joten mehän käytimme pilkkihaalaria ja +10-asteista vettä (no en muista tarkasti). Olisihan motonetistä saanut niitä kiinalaisia märkäpukuja (nimensä veroisia), mutta aika kertakäyttö kamaa ne vissii o, tiedä häntä.  Ja pilkkihaalari muuten toimi. Vähän meni vetskareista vettä sisään, mutta eipä ollu kylmä, hah.
Itse vesihiihtokin oli aika siistiä hommaa. Sukset hieman leveämmät kuin omat, mutta rockeria löytyy ja surffailu onnistuu samalla tavalla. Ensikesän laji sekin.

Ja vesileikittää vielä syyskuun lopussa

tuokin oli aika jiihaata.

Se on pilkkihaalari päälle, karhun sivakat jalkaan ja narusta kiinni. Ny mennää.

Ja nyt siis korpot ja suksen kärjet kohti talvea. Lyngenissä päivän keskilämpötila painuu hyvää vauhtia nollaa kohti. Meidän poppoo starttaa auton keulan sinne suuntaan viikolla 43, ja kauden avaus voi alkaa. Puoli viikkoa on tarkoitus olla ja eiköhän siellä luntakin ole enemmän kuin viimekäyntimme aikaan. Se kertahan oli juuri tässä syys-lokakuun vaihteessa ja kivikkoa sai kiivetä. Eli nyt sitä lunta sinne.

Eipä sen kummempaa, lunta ootellessa!

- Jussi